“Perillä” on tuolla edessämme jossain

Sivulauseita matkamuistiinpanoista: Kiertää maailmalla, olla kotona siellä, missä milloinkin sattuu olemaan. Istua viikko junassa venäläisen mummon kanssa yhteisenä kielenä hymy ja jaetut pähkinät. Antaa ajan muuttua erilaiseksi. Ottaa iloisia kuvia, kliseisiä kuvia, reissukuvia.

Tummansiniset pellavahousut. Kotimaiset ja täydelliset. Hiukan ehkä hävettää myöntää, mutta ne olivat ensimmäinen askel valmistautumisessani. Seuraavaksi haaveilin kaikesta siitä kookosvedestä, joka tulisi pian olemaan hyppysissäni. Nauttisin sitä tietysti leveälahkeisissa tuulessa hulmuavissa housuissani.

Aasian seikkailun suuntana on Pohjois-Thaimaa ja Sri Lanka. Päiviä lähtöön 43. Sen minulle kertovat valmisteluiden kolmannessa vaiheessa virittämäni laskurit puhelimessa, tietokoneella, jääkaapin ovessa ja kalenterissa. Joka kerta kun vedän ruksin kuluneen päivän päälle, jännitys kasvaa vähintään kymmenyksellä.

20180426-_MG_1996Kesti 21 päivää, ennen kuin siirryin rokotusten tai matkavakuutuksen pariin. Lennot Thaimaasta Sri Lankaan ovat edelleen ostamatta. Mutta onneksi minulla on ne pellavahousut!

Olen vähitellen tullut siihen tulokseen, että tässä täytyy olla kyseessä coping-mekanismi. Himoni ostaa uudet reissuhousut suojelee minua niiltä asioilta, jotka tekevät matkasta totta ja samalla hiukan pelottavaa.

Lista maista, joissa olen käynyt on lyhyt. Vastaava lista Euroopan ulkopuolisista maista on olematon. Onneksi matkaseurani on kiertänyt maailmankolkkia molempien edestä.

Onneksi tiedän jo selviäväni repulla, jonka kapasiteetti (28litraa) jää toivon mukaan hyödyntämättä äärimmilleen. Pärjään ilman suihkua ja nautin elämästä tuulen ja tomun tuivertamien hiuksien kanssa. Luotan siihen, että seikkailijapuoleni nousee esiin ja johdattaa minut oikeille poluille ja kaduille.

Eniten odotan sitä, miten reagoin mahdollisen kulttuurishokin iskiessä. Jännitän sitä, sopeudunko liikkuvaan elämään, niinkuin se olisi minulle luotu. Metsästän kuumeisesti pellavahousujeni kumppaniksi sopivaa huivia, jonka voin kietaista pääni ympärille auringonpistoksen suojaksi. Käytän tunteja internetin syövereissä, jotta saisin luotua täydellisen ultra light kokonaisuuden.

Otan reissun haasteena, josta haluan suoriutua mahdollisimman hyvin. Älkää säikähtäkö, aion totta kai  myös nauttia ja olla spontaani. Samalla aion päästä hinnalla millä hyvänsä istumaan aitiopaikalle, avonaisen oven suulle, Sri Lankan kauneimmalla junareitillä. Olen myös varsin päättäväinen siitä, että vähintään yhden apinan täytyy napata vesipulloni kivutessani portaita. Niiden ei tarvitse olla temppelin portaat, mitkä tahansa rappuset käyvät. Sen verran armollinen aion olla.

signature

P.s. Uskollisen räikyvän punaisen reppuni tuleva sisältö ilmestyy näytille toisena hetkenä.

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close